Avokadorosolli

En muista mistä tämän reseptin olen löytänyt. Mutta on todella helppo lisäke monelle eri ruoalle. Tein tätä lisäkkeeksi grillatulle lihalle jo jokin aika sitten. Unohdin kuitenkin kuvata sitten miltä näytti lautasella pihvin kera.

Kastike:
1 chilipalko
1 valkosipulin kynsi
1 kevät sipuli, tällä kertaa käytin salottisipulia, voi laittaa myös punasipulia
1 limetin raastettu kuori ja mehu
loraus oliiviöljyä
suolaa ja mustaapippuria
tuoretta korianteria

Silppua chili, sipulit ja korianteri hienoksi. Raasta hyvin pestyn limetin kuori ja purista mehu. Sekoita ainekset.

 

Salaatin ainekset:

2 kypsää avokadoa

2 luumutomaattia

 

Halkaise avokadot ja kuori ne. Poista tomaateista siemenet ja kannat. Pilko sekä avokadot että tomaatit. Sekoita kastikkeen joukkoon.



 

Nyt täytyy kehua. Ostin Pirkka-avokadoja ja kuoret lähti irti sormin irroittamalla ja avokadon puolikkaat jäivät todella kauniisti kasaan. Aika usein kuorimiseen tarvitsee veistä.



Se täytyy todeta, että ruoan kuvaaminen ei todellakaan ole helppoa. Mutta täytyy vaan harjoitella.



  

 

Viikonloppu Etelä-Savossa

Tämä viikonloppu kului rauhallisissa merkeissä vanhempieni luona. Kaunis sää oli Etelä-Savossakin. Aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta. Lämpömittari näytti +16 astetta. Tosin sekä lauantai- että sunnuntaiaamuna oli sumuista.

Äidilläni on todella hyvä viherpeukalo, joka valitettavasti ei ole periytynyt minulle :). Nämä kuvat ovat otettu tänään aamupäivällä. Syksy on ehkä hieman pidemmällä kuin Etelä-Suomessa.

                       

                      

                      

Tähän loppuun täytyy todeta, että kyllä tuo suomalainen liikennekulttuuri on mielenkiintoista varsinkin mootoritiellä:).      

Ruusutarhaa

Sain heinäkuussa lahjaksi tertturuusun. Kun istutin ruusun toivoin, että paikka olisi hyvä. Aluksi näytti siltä, että ruusu ei kasva ollenkaan, mutta yht'äkkiä korkeutta olikin tullut noin 60 senttiä. Elokuun puolessa välissä huomasin pieniä nuppuja. Toivoin silloin, että olisi vielä jonkin aikaa suht lämmintä, että  nuput ehtisivät avautua. 

Tiistaina sitten töistä tullessa huomasin, että yksi nuppu on jo hieman auennut.

                     

Eilen illalla kun tulin kotiin oli ruusu avautunut kokonaan.

                      

                      

 

Niin kaunis vaalenpunainen. Nyt vaan täytyy toivoa, että osaan peittää ruusun oikein talveksi, jotta se talvehtisi hyvin ja jaksaisi kasvaa ja kukkia ensi kesänä jälleen.

UUSI KUVAKULMA-haaste

Sain Merjalta Aikuisen naisen buduaarista haasteen, joka on KOTILA-blogista liikkeelle lähtenyt UUSI KUVAKULMA-haaste. Kiitos haasteesta, Merja.

KOTILA -blogin UUSI KUVAKULMA -haaste on seuraavanlainen:
- Ota valokuva tai useampikin kodistasi tai muusta blogisi aihepiiriin liittyvästä, tällä kertaa jostakin sellaisesta kuvakulmasta tai yksityiskohdasta, jota blogissasi ei ole ennen nähty.
- Kiitä sitä bloggaria, jolta olet haasteen saanut ja käy laittamassa linkki postaukseesi myös KOTILA -blogiin (kotilablogi.blogspot.fi).
- Laita haaste eteenpäin viidelle bloggarille.
- Have fun!

Piti vähän miettiä mitä kuvaisin, mutta sitten keksin. Nämä kuvat on otettu meidän keittiöstä, jossa laitan ruokaa, joita jotain on jo blogissani näkynyt. Nämä liittyvät myös harrastukseemme sukeltamiseen ja ovat muistoina ihanilta matkoilta.

Samalla harjoittelin hieman makrokuvausta:).

Mukaan haastan seuraavat viisi blogia:
Famu falsetissa
Haaveena hyvä kuva
Kotona kokataan ja leivotaan
Andalusian auringossa
Campasimpukka

Vielä ehti melomaan

Sattuneesta syystä tämä kesä meni niin ettei lomalla ehtinyt melomaan, mutta onneksi viikonloppuna oli niin kaunista ja melko tyyntä, että ehti tekemään pienen melontareissun mökiltä. Emme ole mitään himo- tai promelojia, vaan pikemminkin sellaisia rauhallisesti maisemista nauttien hyvällä säällä melojia.

Lauantaiaamu valkeni aurinkoisena ja suht' tyynenä, joten päätimme tehdä pienen melontareissun. Pakkasimme pienet eväät mukaan ja suuntasimme merelle. Meloimme eräälle pienelle saarelle, jonne mökiltämme on noin neljä kilometriä. Saarella on kyllä virallinenkin nimi, mutta meille se on nimeltään "Kivitaskusaari". Nimi johtuu siitä, että kun ensimmäisen kerran rantauduimme saareen, niin sen kalliolla pomppi kivitasku. No tällä kertaa emme kivitaskua nähneet mutta muutaman västäräkin näimme. Ilma oli todella kaunis. En ole koskaan melonut t-paita päällä syyskuussa. Itse asiassa harvemmin on tullut melottua syyskuussa. Yleensä melomiset ovat loppuneet elokuun puolella.

Vesi oli hyvin kirkasta, mikä oli ilo nähdä. Onhan Suomenlahden tilasta kirjoitettu paljon. Pari vuotta sitten kyseisen saaren rannat olivat todella kurjan näköiset sinilevästä johtuen. Nyt vedessä näkyi rakkolevää, jonka näkyminen tietää hyvää.

Uimaan emme uskaltaneet vaan nautimme vain laineiden liplatuksesta sekä veden ihanasta sinisestä sävystä.

 

Tämän saaren yllä näimme merikotkan leijailevan pariinkin otteeseen. Valitettavasti vaan PowerShotissa ei riittänyt teleä ottamaan kuvaa tuosta todella uljaasta linnusta. Kotkan lisäksi näimme samalla reissulla kalasääsken, harmaahaikaran, kolme merimetsoa, joutsen perheen, jolla oli kaksi poikasta sekä seitsemän haahkan porukan.

Seuraavassa kuvassa meidän mielestämme oikealla oleva kivi on ihan kalan näköinen. Silmä ja hieman hapan ilme. Olisiko loukkaantunut jostain?

Kerran olemme nähneet saarella jopa pienen kyykäärmeen, mutta tällä kertaa ei sellaista näkynyt.

Reissun jälkeen söimme taas vaihteeksi savustettua kalaa. Tällä kertaa savustimme kokonaisen kirjolohen. Lisäkkeenä oli keitetyt perunat, kukkakaali ja porkkanat, joista ei nyt valitettavasti ole kuvaa.



 

Tervetuloa lukijaksi  Merja Aikuisen naisen buduaarista, olen huomannut haasteesi ja vastaan kyllä kunhan ehdin kuvaamaan kotiani.

 

Viikonloppu oli todella kaunis ja sai levättyä hyvin. Tänään aamulla vaan ei ollut kiva fiilis kun huomasimme, että joku oli käynyt tutkimassa sekä etu- että takaterassilla tavaroitamme. Vierailijan mukaan oli lähtenyt puutarhatyökalupakista yksi puukko ja yhdet oksasakset. Ilmeisesti joku puutarhaharrastaja oli liikkeellä, koska oli ilmeisesti yrittänyt ottaa mukaansa naapurin terassilta multasäkin, mutta se ilmeisesti oli sen verran painava, että oli sen kuitenkin jättänyt pihalle.





Marinoidut ravunpyrstöt pähkinöiden kera

Rapujuhlista jäi pakkaseen jokiravunpyrstöjä ja ajattelin tehdä niistä jotain nopeaa. Omasta keittokirjahyllystä löytyi Ragnhild Nergårdin ja Birgitta Villner Gyllenramin kirja Wok-ruokien parhaat vuodelta 1992. Täytyy myöntää, ettei ole tullut kyseistä kirjaa ainakaan tällä vuosikymmenellä tutkittua.

No, joka tapauksesta sieltä löytyi ohje, joka oli tehty katkaravuista, eikä ohje kylläkään ollut kovin nopea, kun piti tehdä marinointi, mutta sen jälkeen valmistus oli todella nopeaa.

Tästä riittä 3-4 hengelle.

Marinadi:
1 chilipalko silputtuna (itse poistin siemenet ensin)
2 valkosipulinkynttä silputtuna
4 rkl soijaa
6 rkl sherryä
6 rkl vettä
ripaus mustapippuri

n. 200 g jokiravunpyrstöjä
2 salottisipulia (ohjeessa oli 2-3 kevätsipulia, mutta niitä en nyt löytänyt)
1 dl cashewpähkinöitä (itse laitoin puolet maapähkinöitä)

Sekoita kulhossa chili, valkosipulinkynnet, soija, sherry ja vesi. Sekoita joukkoon ravunpyrstöt, silputut sipulit sekä pähkinät. Anna marinoitua 3-4 tuntia.

Kuumenna pannulla hieman öljyllä keskilämmöllä. Siivilöi marinadineste pois, mutta säästä se. Paista ravut, sipulit ja pähkinät nopeasti hämmentäen, mutta älä paista liian pitkään, ettei ravunpyrstöt sitkisty. Sekoita marinadinesteeseen maizenasuurustetta pari ruokalusikallista ja kaada se pannuun ja annan kiehahtaa.

Munanuudelit haudutin kiehautetussa vedessä noin kolme minuuttia ja sekoitin paistoksen kanssa. Päälle laitoin koristeeksi silputtua korianteria

Olin aivan unohtanut koko kirjan olemassa olon, mutta itseasiassa siinä oli monta mielenkiintoista reseptiä joita pitääkin tulevaisuudessa kokeilla.

Puutarhahommia

Nyt yritän kirjoittaa blogia iPadin kautta. Saa nähdä onnistuuko.

Joskus reilu 10 vuotta sitten kun muutimme nykyiseen asuntoomme, olin todella onnellinen kun sain pienen puutarhan, johon pääsin istuttamaan kukkia. Mökillä ei minkään kasvattaminen oikein ollut onnistunut, kun siellä maa on niin hapan eikä multaakaan löydy mistään. Ja sen minkä sai kasvamaan kävi peurat ja jänikset syömässä pois. Jopa terassilla olleet samettiruusut kelpasi. Vain narsisit eivät ole kelvanneet kenellekään:).

Edelliset asukkaat eivät olleet juurikaan istutelleet kukkia puutarhaan. Yksi kärhö, joka voi edelleen hyvin vaikka joutuikin vaihtamaan paikkaa, yksi sireenipensas ja linjoja, joissa oli järkyttävä määrä liljakukkoja. No liljat saivat häädön, kun joka paikassa sanottiin, että kukoista pääsee eroon vain kun hävittää liljat. Lisäksi pihalta löytyi raparperipuska ja kolme mustaherukkapensasta ja yksi punainen. 

Muutimme elokuussa ja silloin syksyllä istutin vain muutaman tulppaaninmukulan. Tarkoitus oli miettiä talven aikana mitä mihinkin istuttaa. Talvi siis meni puutarhalehtiä lukiessa ja haaveillessa. Keväällä oli erään puutarha-asiantuntijan ohjelma televisiossa, jota myös seurasin silmä kovana. Kyseinen puutarha-asiantuntija rakasti jättipoimunlehteä ja istutti sitä joka ohjelmassa. No minä siis ajattelin olevani trendikäs ja istutin myös omaan puutarhaani tätä todella helposti leviävää kasvia. Siis minkä virheen teinkään!!! Siis siinä on kasvi, joka todella leviää ja leviää. Minä hullu istutin vielä useampaan kohtaan ko. kasvia. Jättipoimunlehti on todella hyvä maanpeittokasvi. Peittää alleen kaiken muun ja tukahduttaa muiden kasvien kasvun.

Nyt olen useampana vuonna yrittänyt päästä eroon siitä kasvista ja tänään sitten saimme Armastuksen kanssa kaivettua viimeiset jättipoimunlehdet pois puutarhastamme. No nyt on siis yksi kukkapenkki ilman kasveja ja mietintämyssyn alla, mitä siihen istuttaisi. Siinä siis mietittävää talveksi. Tosin jos tulppaaneja haluaisi kasvattaa niin nyt pitäisi päättää mitä väriä ja kuinka paljon. 

Hauskana yksityiskohtana voin kertoa, että veimme muutama vuosi sitten tätä jättipoimunlehteä mökille ja heitin sen yhteen kivenkoloon ja päälle vähän kompostia. Siellä se nyt kukoistaa eikä sekään näytä kelpaavan millekään metsänelävälle =D.

Tämä seuraava kuva ei mitenkään liity puutarhaamme vaan on otettu viime tammikuussa lomalla Egyptissä hotellin puutarhassa. Olisihan se ihanaa, jos täälläkin kasvaisi tällaisia.

​

 

Veitset teräviksi

Reilu viikko sitten Armastus totesi, että meidän keittiöveitset ovat tylsiä. Siispä tuumasta toimeen ja veitset teräviksi.

Nyt saa tomaatit  ja kaiken muunkin silputtua todella hyvin. (Tämä ei ole mainos, vaikka veitsimerkki näkyykin.) Voisi siis sanoa, että "Onni on terävä veitsi."

Onnesta tuli mieleen Veikkauksen mainos, joka on pyörinyt tämän kesä, että Lotto voi tehdä haaveista totta. No tänään kävin nettipankissa hoitamassa laskuasioita ja huomasin, että Veikkaus on laittanut tililleni rahaa. Kokonaista yhden euron. Nyt siis mietin, minkä haaveen toteutan sillä eurolla =D.