Tässä tosin ei ole mitään ihmeellistä, kadut ovat remontissa Helsingissäkin koko ajan. Ainakin välillä tuntuu siltä. Tämä on Avenida Tulumilta, joka on yksi Cancunin pääkaduista.
Cancunin keskustassa oli runsaasti liikenneympyröitä, joissa oli hienoja rakennelmia. Tosin monien edessä oli puita, joten kovin hyviä kuvia niistä ei saanut, mutta tässä malliksi yksi.
Suomessa routa joskus rikkoo jalkakäytäviä, Cancunissa näköjään puun rungot.
Cancunissa oli vierekkäin todella kauniita taloja, joissa oli ihania pieniä puutarhoja ja jotka oli aidattu tosi tehokkaasti.
Tässä puutarhassa oli orkkideat kiinnitetty palmun runkoon.
Aivan vieressä saattoi olla entinen ostoskeskus, jossa ei ole ollut toimintaa ilmeisesti vähään aikaan.
Talojen sähkömittarit olivat ulkoseinässä näkösälla tai niin kuin tämä rivitaloyhtiön sähkömittarit olivat taloyhtiötä ympäröivässä muurissa. Eipä tarvitse mittarinlukijan soitella ovikelloja.
Osassa asunnoista oli ulko-oven edessä pieni patio, joka oli aidattu ja oven ja ikkunoiden edessä oli rautaristikot.
Joidenkin asuntojen ovi oli suoraan jalkakäytävälle. Kyllähän tämä suomalaisen silmiin vaikuttaa hieman erikoiselta, että ulko-oven edessä tällainen suojaus.
Talojen edustoilla oli myös välillä todella hauskoja yksityiskohtia. Vaikka ei tietäisi mistä maasta kuva on otettu, niin ei olisi vaikea arvata.
Veljeni on koulutukseltaan sähköasentaja, niin joskus tulee kuvattua hänelle ihmeteltäväksi, kuinka maailmalla tehdään sähkövetoja. Kuinkahan turvallisia nuo liitokset ovat?
Arvaako kukaan minkä rakennuksen edessä tämä penkki oli?
Vaikka tästä kuvasta ei uskoisikaan, niin autokanta oli todella uuden oloista ja paljon oli liikenteessä sellaisia malleja, joita Suomeen ei edes tuoda.
Miksi ei Suomessakin voisi olla rekisterikilvet kuvallisia. Armastuksen kanssa mietittiin, että olisiko meidän auton rekkarissa susi vai ilves vaiko sittenkin hauki.
Cancunissa törmäsimme useampaan tällaiseen pieneen puistoon, jossa paikalliset viettivät aikaansa. Ihan oli istua puiden varjossa välillä lepäämässä. Montakaan kasvia emme nähneet kukkivan, mutta muutamassa puussa oli kukkia ja joissain jotain marjoja tai hedelmiä. En tunnistanut.
Nälkäkin päivän mittaan tuli. Tämä ravintola valittiin ihan sattumalta. Tacot, joita söimme oli todella maukkaita eikä ne olleet hinnalla pilattu. Hinnat on Meksikon pesoina, jonka kurssi on tällä hetkellä 17 pesoa on yhden euron.
Tulisikohan näistä aineksista vaikka purjo-kaktussosekeittoa? Onko todellakin niin, että maailmalla kaikki on isompaa ja erikoisempaa?
Perunoita ja tomaatteja ei ollut kuin yhtä lajia, mutta näyttivät todella herkullisilta.
Limet ja papaijat olivat isompaa koko luokkaa kuin meidän lähimarketissa.
Jos minulta kysyttäisiin, miten näitä tapioca-siemeniä (?) käytetään, niin ei mitään hajua.
Tähän tarjoukseen saattaisi suomalainen alkoholitarkastaja puuttua. Mutta noi cevichet näyttivät todella herkullisilta.
Kävimme myös yhdessä isommassa puistossa tämän päivän aikana, mutta sieltä tuli napsittua myös runsaasti kuvia kasveista ja elämistä, joten siitä teen oman postauksen.
Cancunissa paikalliset ihmiset vaikuttivat todella ystävällisiltä. Mutta kaikki eivät todellakaan puhu englantia. Kaupassa yritin kysyä miten hedelmät punnitaan, että niihin saadaan hinta, mutta myyjät eivät ymmärtäneet minua. No, kun missään näkynyt vaakaa, niin päättelimme, että systeemi on sama kuin Lidlissä, eli punnitus tapahtuu kassalla ja näin oli. Ruokakaupoissa on pakkauspalvelu. Kassojen luona on yksi tai kaksi henkilöä, jotka pakkaavat ostoksesi. Helpottaa kovasti, jos ostoksia on paljon. Kohteliasta on jättää heille pikku tippi. Tipin antamisessa näytti olevan hieman vaihtelua, osassa kaupoista tippi annettiin pakkaajalle käteen ja osassa tippi jätettiin kassapöydän reunaan "tippikasaan". Osassa kauppoja oli myös sääntö, että jos on iso laukku tai kassi tai reppu, niin ne piti jättää säilöön kaupassa käynnin ajaksi.
Loppuun vielä yksi kuva Cozumelin San Miguelin Mega-kaupasta, josta näytti saavan mitä vaan, jopa auton renkaita.