Kilpikonnia, krokotiili ja yksi pieni boakäärme

Teimme pienen kävelyretken Kabahin puistoon, joka on Cancunin keskustassa. Puistossa on vajaan kahden kilometrin pituinen polku. Polku on ehkä hieman huono sana, koska se oli parisen metriä leveä ja tasainen. Puisto on paikallisten suosima juoksu- ja kävelypaikka. Ainakin lauantaina näytti oleva paljon ihmisiä liikkeellä kuntoilemassa.
Me kävimme puistossa, koska oli bongannut Google Earthista kuvia, joissa oli iguaaneja ja halusin nähdä niitä. Puistossa oli myös kuvien mukaan kilpikonnia ja erilaisia lintuja.



 

 

Puiston "polku" oli merkitty kuljettu matka 100 metrin välein.

 



Puiston kasvillisuus oli tiheää. Mieluummin kulki hyvää ja tasaista polkua pitkin, kun lähti tuonne metsään samoilemaan.

 

 

Lintujen laulua kuului puistossa paljon, mutta jostain syystä linnut eivät halunneet näyttäytyä. Vain yhdestä linnusta sain kuvan, mutta sekin pitkän matkan päästä otettuna. Puistossa oli myös isoja perhosia ja muutama oravakin nähtiin, mutta valitettavasti niistä ei saanut kuvia.

 

Tällaisia pesiä(?) näkyi muutamia. Emme kyllä saaneet selvää, mikä ne oli tehnyt. Tämän halkaisija oli arvioilta reilun puoli metriä, suurin, minkä näimme.

Puolessa välissä reittiä oli tehty venyttely- ja lihaskuntoilualue. Kuvan alaosassa olevat painot oli tehty sementistä.

Puistossa oli myös jokin vanhan talon pohja ja kaivo, joka toisin oli kuivunut.

 



 

Puistossa oli kaksi vartijaa(?). Ihan ei selvinnyt mikä heidän työnsä oli. Ainakin he neuvoivat, mistä löytää kilpikonnia.

 

 

Puistossa oli myös metalliaidalla aidattu lampi. Ihmettelimme asiaa, koska lammessa ei näyttänyt olevan kuin kilpikonnia. Mutta sitten paikallinen poika osoitti lammen reunaa aivan aidan vieressä ja totesi: cocodrilo.

 

Ja siinä aivan vesirajassa aidan vieressä lepäili pieni krokotiili. Valitettavasti kuva ei ole paras mahdollinen, mutta aita esti pääsemästä parhaaseen mahdolliseen kuvauspaikkaan.

 



Pari tuntia meni puistossa kävellessä ja ihmetellessä kasveja ja eläimiä. Niitä iguaaneja emme kyllä nähneet missään. Päätimme kuitenkin, että kilpikonnat ja krokotiili saavat nyt riittää bongatuiksi. Kun olimme lähdössä pois, huomasimme paikallisen perheen kuvaavan polulla jotain, joka osoittautui boakäärmeeksi, joka oli noin puolitoista metrinen. 

Kun kuvasin käärmettä, niin paikalle tuli paikallinen nainen ja hän sanoi käärmeen olevan pieni. Kun kysyimme, että onko täällä isompiakin, niin hän katsoi ympärilleen puistossa ja sanoi kyllä. Totesimme Armastuksen kanssa, että tämä boa riittää meille emmekä välitä nähdä yhtään isompaa, ainakaan näin vapaana.

 

Puisto oli todella mielenkiintoinen, varsinkin eläimet jotka näimme.

 

Kävelyllä Cancunissa

Meillä ei ollut Cancuniin mitään erityisiä suunnitelmia. Aamulla lähdimme kävelemään Cancunin keskustaan. Kuvia napsin vähän sieltä täältä. Lähinnä kuvattua tuli sellaista, mitä ei Suomessa näe tai muuten oli meidän mielestä kiinnostavaa. Osa kuvista on Armastuksen ottamia.

Tässä tosin ei ole mitään ihmeellistä, kadut ovat remontissa Helsingissäkin koko ajan. Ainakin välillä tuntuu siltä. Tämä on Avenida Tulumilta, joka on yksi Cancunin pääkaduista.


Cancunin keskustassa oli runsaasti liikenneympyröitä, joissa oli hienoja rakennelmia. Tosin monien edessä oli puita, joten kovin hyviä kuvia niistä ei saanut, mutta tässä malliksi yksi.

Suomessa routa joskus rikkoo jalkakäytäviä, Cancunissa näköjään puun rungot.

Cancunissa oli vierekkäin todella kauniita taloja, joissa oli ihania pieniä puutarhoja ja jotka oli aidattu tosi tehokkaasti.

Tässä puutarhassa oli orkkideat kiinnitetty palmun runkoon.

Aivan vieressä saattoi olla entinen ostoskeskus, jossa ei ole ollut toimintaa ilmeisesti vähään aikaan.

Talojen sähkömittarit olivat ulkoseinässä  näkösälla tai niin kuin tämä rivitaloyhtiön sähkömittarit olivat taloyhtiötä ympäröivässä muurissa. Eipä tarvitse mittarinlukijan soitella ovikelloja.

Osassa asunnoista oli ulko-oven edessä pieni patio, joka oli aidattu ja oven ja ikkunoiden edessä oli rautaristikot.

Joidenkin asuntojen ovi oli suoraan jalkakäytävälle. Kyllähän tämä suomalaisen silmiin vaikuttaa hieman erikoiselta, että ulko-oven edessä tällainen suojaus.

Talojen edustoilla oli myös välillä todella hauskoja yksityiskohtia. Vaikka ei tietäisi mistä maasta kuva on otettu, niin ei olisi vaikea arvata.

Veljeni on koulutukseltaan sähköasentaja, niin joskus tulee kuvattua hänelle ihmeteltäväksi, kuinka maailmalla tehdään sähkövetoja. Kuinkahan turvallisia nuo liitokset ovat?

Arvaako kukaan minkä rakennuksen edessä tämä penkki oli?

Vaikka tästä kuvasta ei uskoisikaan, niin autokanta oli todella uuden oloista ja paljon oli liikenteessä sellaisia malleja, joita Suomeen ei edes tuoda.

Miksi ei Suomessakin voisi olla rekisterikilvet kuvallisia. Armastuksen kanssa mietittiin, että olisiko meidän auton rekkarissa susi vai ilves vaiko sittenkin hauki. 

Cancunissa törmäsimme useampaan tällaiseen pieneen puistoon, jossa paikalliset viettivät aikaansa. Ihan oli istua puiden varjossa välillä lepäämässä. Montakaan kasvia emme nähneet kukkivan, mutta muutamassa puussa oli kukkia ja joissain jotain marjoja tai hedelmiä. En tunnistanut.

Nälkäkin päivän mittaan tuli. Tämä ravintola valittiin ihan sattumalta. Tacot, joita söimme oli todella maukkaita eikä ne olleet hinnalla pilattu. Hinnat on Meksikon pesoina, jonka kurssi on tällä hetkellä 17 pesoa on yhden euron.

Kävimme myös paikallisissa kaupoissa ihmettelemässä kauppojen valikoimia. Nämä kuvat ovat Mega -kaupasta, mikä on linja-autoaseman lähellä. Sellainen meidän S-Marketin kokoinen. Kaupassa oli myös apteekkiosasto. Mutta me katselimme enemmän ruokaosastoa.

Tulisikohan näistä aineksista vaikka purjo-kaktussosekeittoa? Onko todellakin niin, että maailmalla kaikki on isompaa ja erikoisempaa? 

Perunoita ja tomaatteja ei ollut kuin yhtä lajia, mutta näyttivät todella herkullisilta.

Limet ja papaijat olivat isompaa koko luokkaa kuin meidän lähimarketissa.

Jos minulta kysyttäisiin, miten näitä tapioca-siemeniä (?) käytetään, niin ei mitään hajua.

 Äyriäis- ja kalatiskin tuotteet olivat todella tuoreen oloisia.

Tähän tarjoukseen saattaisi suomalainen alkoholitarkastaja puuttua. Mutta noi cevichet näyttivät todella herkullisilta.

Kävimme myös yhdessä isommassa puistossa tämän päivän aikana, mutta sieltä tuli napsittua myös runsaasti kuvia kasveista ja elämistä, joten siitä teen oman postauksen.

Cancunissa paikalliset ihmiset vaikuttivat todella ystävällisiltä. Mutta kaikki eivät todellakaan puhu englantia. Kaupassa yritin kysyä miten hedelmät punnitaan, että niihin saadaan hinta, mutta myyjät eivät ymmärtäneet minua. No, kun missään näkynyt vaakaa, niin päättelimme, että systeemi on sama kuin Lidlissä, eli punnitus tapahtuu kassalla ja näin oli. Ruokakaupoissa on pakkauspalvelu. Kassojen luona on yksi tai kaksi henkilöä, jotka pakkaavat ostoksesi. Helpottaa kovasti, jos ostoksia on paljon. Kohteliasta on jättää heille pikku tippi. Tipin antamisessa näytti olevan hieman vaihtelua, osassa kaupoista tippi annettiin pakkaajalle käteen ja osassa tippi jätettiin kassapöydän reunaan "tippikasaan".  Osassa kauppoja oli myös sääntö, että jos on iso laukku tai kassi tai reppu, niin ne piti jättää säilöön kaupassa käynnin ajaksi.

Loppuun vielä yksi kuva Cozumelin San Miguelin Mega-kaupasta, josta näytti saavan mitä vaan, jopa auton renkaita.