Santorini (osa 2); Nea Kaméni



Emme yleensä Armastuksen kanssa osallistu matkoillamme järjestetyille retkille. Tällä kertaavaan ei kumpikaan ollut innostunut miettimään mihin ja miten pääsisimme tekemään retkiä, joten päätimme osallistua matkatoimiston järjestelemälle retkelle. Kyllä oli rentouttavaa kun joku sanoi, mihin mennä eikä tarvinnut käyttää aivoja ymmärtääkseen mitä opas kertoi.


Matka Nea Kaménille sujui leppoisasti King Thirasia laivalla. Laivaan pääsimme Firan uudesta satamasta, joka on nimeltään Athinios. Matka satamaan oli mielenkiintoinen. Tien kerrottiin olevan saaren levein. Ei kyllä tuntunut siltä kun bussissa istui ja katseli vuoren seinää ihan ikkunan vieressä.

Nykyisin tuntemamme Santorini on saanut muotonsa 1650–1600-luvulla eaa sattuneen tulivuoren purkauksen tuloksena. Aikoinaan Santorini oli pyöreä saari, jonka keskellä oli pieni sisämeri, jonka alla oli suuri magmakammio. Magmakammioin katto petti ja se aiheutti silloisen saaren repeytymisen viideksi eri saareksi, jotka ovat pääsaari Thíra, Thirasía, Néa Kaméni, Palaiá Kaméni sekä Aspronísi. Tulivuoren purkaus muodosti pääsaarelle Thíralle kalderan, jonka reunalle on rakennettu mm. nykyinen pääkaupunki Fira sekä auringonlaskuistaan kuuluisa Oia. Viimeisin tulivuoren purkaus on tapahtunut 1950-luvulla.

Nea Kaménille meneville suositellaan hyviä ja tukevia kenkiä sekä juotavaa mukaan. Suosittelen myös hyvää suojausta auringolta. Saarella ei juuri ole suojaa paahteelta. Pariin kohtaan on rakennettu penkkiä ja varjoja, jos tuntuu siltä, että ei välitäkään kiivetä huipulle. Huipulle kiipeä erään opaskirjan mukaan puolessa tunnissa. Saa kyllä kävellä vauhdilla silloin sanon minä. Eteensä on hyvä katsoa, koska irtokiviä on paljon poluilla. Polku on myös melko jyrkkää ajoittain.

Tältä polku näytti aluksi

Matkalla huipulle

Näkymiä Nea Kaménilla

Meidän oppaamme kertoman mukaan Nea Kaménin pinta muuttaa muotoaan jatkuvasti. Muutamassa kohdassa maasta nousi höyryä sekä rikinhajua. Näkyi saarella yksi puukin.

Tuossa kohdassa polkua, missä on vaaleaa maa-ainesta höyrysi ja haisi rikki

 

 

  

Thirasían-saari

Thirasían eteläkärki näyttää aivan krokotiilin päältä

Kalderanlahti, jossa risteilijät odottavat Firassa ja Oiassa käyviä matkailijoita.

Nea Kaménilla käynnin jälkeen pääsimme uimaan kuumassa, rikinhajuisessa poukamassa. Poukamaan piti uida laivalta. Kertoman mukaan, jos itseensä hieroo poukamassa olevaa rikkipitoista mutaa, niin nuorenee kymmenen vuotta. Jätin tämän mudan hieromisen tekemättä, joten en osaa sanoa, onko tarinalla pohjaa. Jo pelkkä uiminen sai ihon oranssiksi, niin että vaatteetkin olivat oransseja.

Iltapäivällä matkasimme vielä Thirasía-saarelle, jossa nautimme lounasta satamassa olevassa Labros-ravintolassa. Harmittaa, että nälkäisenä en muistanut ottaa annoksista kuvia, mutta Armastuksen syömä grillattu mustekala-varras sekä omani, joka sisälsi grillattua hummeria sekä jättikatkarapuja olivat todella hyviä.

Thirasían satama

Tietolähteenä olen käyttänyt Wikipediaa, Santorini Full Tourist Guide – kirjaa sekä Apollomatkojen opasta, jonka johdolla kävimme retkellä.