lauantai 30. elokuuta 2014

Ja vähän tuol puol jokkee

Turun linnaan tutustumisen jälkeen menimme hotelli Radisson Blu -hotelliin (tämä ei ole maksettu mainos tai blogi-yhteistyö), jossa olimme majoittuneena viime kesänä. Tälläkään kertaan hotelli ei pettänyt odotuksia. Valitettavasti täältäkään en tajunnut ottaa kuvia ennen kuin olimme levittäneet tavaramme. Mutta jos majoitutte ko. hotelliin, niin suosittelen varaamaan joen puoleisen huoneen.  Näköalat ovat hienot. Aamiainen hotellilla on myös hyvä. Tulee todella hyvälle tuulelle, kun on istumassa pöytään, niin tarjoilija toivottaa iloisesti hyvät huomenet ja kysyy halutaanko aamiaisella nauttia kahvia vai teetä ja kahvistakin saa valita vaalean ja tumman paahdon välillä ja kun on valinnut kahvin, niin sitä saa termoskannullisen pöytään eikä tarvitse käydä täyttämässä kahvikuppia.

Kun tulimme hotelliin tuli kunnon ukkossadekuuro, mutta onneksi sitä ei kestänyt kauan ja ilta olikin todella kaunis. Armastus toivoi saavansa syödä kunnon pihvin ja hän valitsi ruokapaikaksemme ravintola Torren.  Tämäkään ei ole mikään maksettu mainos tai blogi-yhteistyö, mutta haluan kuitenkin kehua ravintolaa ja sen ruokaa. Henkilökunta oli myös todella ystävällistä. Ravintola Torre on vanhassa Säästöpankin talossa Linnakadun ja Kristiinankadun kulmassa. 




Ravintolasali
Minä valitsin alkuun artisokkakeittoa, jossa oli lisäksi serano-kinkkua, kurpitsan siemeniä ja tryffeliöljyä.

Armastuksen alkupala oli Gambas al ajillo.

Pääruuaksi otin Black Angus Steakin ja Armastus otti "antin" samasta härästä. Liha oli juuri sopivasti medium miinus, mitä toivottiin. Kokki todellakin osasi työnsä. Armastus, joka on ammatiltaan kokki ja on erittäin kriittinen ruuan suhteen, oli sitä mieltä, että oli todella hyvää.


Lisäkkeeksi tuli ranskalaisia sekä maalaisperunoita. Pihvit olivat niin täyttävät, että jälkiruokasi oteettiin vain espressot, mutta niistä unohdin ottaa kuvan.

Ruokailun jälkeen lähdettiin kävelemään Aurajoen rantaa, jotta ruoka hieman laskeutuisi. Kun kävelimme takaisin päin, näimme Förin. Siihenhän piti nousta kyytiin, koska  emme olleet koskaan moisella matkustaneet. Niinpä siis siirryttiin tuol puol jokkee.


Me emme omista venettä, mutta jokin niissä kiehtoo, joten niitä tuli kuvattua aika paljon.





Auringonlasku oli todella kaunis ja sitä piti ihailla. Onneksi joenrannassa oli penkkejä, joissa pystyi hetkeksi istahtamaan ja ihailemaan maisemaa.

Aurajoki

Myllysilta on näköjään Aurajoen lemmensilta.

Kuvanveistäjä Kari-Petteri Kakon neljä pronssista veistosta " Tähtiin tähyävät" on sijoitettu Myllysillan kupeeseen, kaksi toiselle puoelle jokea ja kaksi toiselle puolelle. Tässä tosin kuva vain kahdesta niistä.

Eilen
Huomenna
Yritin löytää netistä tälle taideteokselle tekijää ja nimeä, mutta en löytänyt. Todennäköisesti minulla oli väärät hakusanat. Mutta kaunis se minusta joka tapauksessa on.

Kävelyn jälkeen olikin hyvä palata hotellille ja mennä nukkumaan ja todella hyvin nukuttiin. Kiitos hotellin todella hyvän sängyn ja tyynyjen. Aamulla aamupalan jälkeen matka jatkui kohti mökkiämme, jossa vietimme koko kolmen viikon lomamme.

torstai 28. elokuuta 2014

Linna täll pual jokkee

Kesämuistoilla mennään vieläkin. Raumalta ajaletiin Turkuun. Turussa käytiin katsomassa Turun linnaa, jossa olemme käyneet joskus 15 vuotta sitten aiemmin. Kun olimme menossa linnaan, niin saimme vesikuuron niskaamme ja pois lähtiessäkin satoi, joten linnan ulkopuolelta ei ole kuvia. Turun linnan kotisivut löytyvät täältä.  Erittäin hyvin toteutetut, sivuilla on virtuaalilinna, jossa pääsee tutustumaan linnan sisäkuviin.

Paikanpäällä linnaan on helppo tutustua kun seuraa ohjattua reittiä, niin ei tarvitse kulkea edestakaisin. Lisäksi minusta oli hauskaa, että linnassa olevat oppaat olivat pukeutuneet vanhanaikaisiin vaatteisiin. Tosin kenestäkään en tullut ottaneeksi kuvia.




Kuningatar otti vastaan pieniä hovineitoja
Alimmassa kerroksessa on todella jykevät seinät ja ikkunoissa kunnon ristikot 

Selli numero kolme

Turun linna on ollut vankilana aina vuoteen 1891 asti, jolloin viimeiset vangit siirrettin Kakolaan. Kovin hyvät olot vangeilla ei ole ollut aikoinaan.



Tämä susihukka tulivastaan Tonttu-ukon aarrekammiossa, jossa olikin todella paljon "aarteita".
1600-luvun keittiö

Brahe-salissa oli esillä nämä vaatteet
Keskiaikainen kuninkaan sali
Isossa linnatuvassa oli näytillä erilaisia puusta veistettyjä uskonnollisia patsaita. Tässä neitsyt Maria Jeesus-lapsen kanssa.

Erilaisia ikkuna syvennyksiä, joita oli paljon linnassa.



Linnan kirkko




Kuninkaansalia voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin. Tuolla jos missä olisi ihana pitää prinsessahäät. Pitäisiköhän ehdottaa Armastukselle, että josko voisimme mennä uudelleen naimisiin ja järjestää hääjuhlat tuolla.

Esilinna

Turun linna oli todella mielenkiintoinen ja yhdeksän euron hinta lipusta ei mielestäni ollut liikaa. Tosin nähtävää oli niin paljon, että kuten meille yleensäkin käy, että aluksi katsotaan kaikki tarkkaan ja loppuosa sitten vaan kuljetaan läpi, kun aivot vaan eivät jaksa enää sulattaa näkemäänsä. Täytynee käydä ensi kesä katsomassa se loppu osa, jota ei enää jaksanut kunnolla kuvata.

maanantai 18. elokuuta 2014

Raumalla

Juuri nyt tuntuu siltä, että syksy on tullut. Lämpötila on laskenut ja välillä sataa kuin kaatamalla. Siksi onkin hyvä muistella mennyttä kesälomaa, jolloin todella oli aurinkoista ja lämmintä. Armastuksen kanssa pidettiin kolme viikkoa lomaa ja se aloitettiin pikkuvisiitillä Raumalle. Emme ole kumpikaan koskaan käyneet Raumalla eikä meillä oikeastaan ollut mitään muuta suunnitelmaa kuin kierrellä vanhassa kaupungissa katselemassa ja ihailemassa vanhoja rakennuksia. Olimme lauantaina sen verran myöhään liikkeellä, että kun pääsimme Raumalle, niin kaikki kaupat olivat kiinni, vain muutama pihakirppis oli auki. Toisaalta vanha kaupunki oli niin viehättävä, että katseltava kyllä riitti.

En ole saanut mitään palkkiota tai vastaavaa seuraavasta "mainoksesta", mutta haluan kuitenkin hieman kehua Hotelli Kalliohovia. Siistit huoneet, joissa oli todella hyvin toimiva ilmastointi ja erittäin ystävällinen henkilökunta. Aamiainen oli aika perushotelliaamiainen, mutta kyllä mielestäni ihan maistuva ja riittävä. Valitettavasti huoneesta ei ole kuvaa, koska meidän ei tarvitse kuin astua huoneeseen niin, parissa minuutissa tavarat on levitetty, eikä sen jälkeen enää saa hyviä kuvia. Hotellissa on kuulemma huoneet uusittu pari vuotta sitten. Ja ne olivat hyvässä kunnossa ja varsinkin kylpyhuone oli hyvä. Suihkun lasiseinä ja -ovi pitivät veden suihkun puolella eikä tarvinnut kuivailla lattiaa.

Se miksi valitsimme ko. hotellin, oli ihan sattuma. Kun varasin hotellia, niin kovin paljon ei ollut valinnanvaraa jäljellä. Kun olimme paikan päällä, niin saimme kuulla, että Porin Jazzit vaikuttaa Raumalla asti hotellien varausasteeseen. Eipä ollut tullut mieleen. Hotellin yhteydessä on Ravintola Kapteeninhuone, jossa aamuisin nautitaan aamiaisesta. Lounasta on tarjolla päiväsaikaan ja illalla a la cartea. Me päätimme kokeilla ravintolaa. Valitettavasti ruokakuvani eivät oikein onnistuneet, joten niitä ei ole nyt näytillä, mutta hyvää oli ja erittäin ammattitaitoinen ja ystävällinen tarjoilija. 


Hotellia vastapäätä on Rauman Merimuseo,mutta kun palasimme kaupunkikierrokselta, niin museo oli jo kiinni ja seuraavana aamuna lähdettiin jatkamaan matkaa, ennen kuin museo avautui, joten vain tämä jonkun aluksen potkuri jäi ainoaksi kuvaksi siitä paikasta.



Rauman vanha kaupunki on todella viehättävä paikka. Pidän vanhoista puutaloista. Niitä tuli kuvattua paljon. Tosin päivän todella kirkas auringonpaiste teki kuvaamisen hieman vaikeaksi. Valon ja varjon raja oli todella jyrkkä ja välillä oli vähän vaikea saada valotusta onnistumaan.










Taloista löytyi myös todella ihania yksityiskohtia ikkunoista sekä porteista.








Vanhassa Raumassa on yli kaksi sataa taloa ja jokaisella talolla on oma nimensä. Rauman museossa on selvitetty talojen vaiheita ja taloista voit käydä lukemassa lisää täältä.





Eipä tähän ympäristöön oikeastaan mikään nykyaikainen auto sopisikaan, vai mitä?


Vanha Raatihuoneenrakennus, joka löytyy torin laidalta, on kuulemma vuodelta 1776 ja on nykyisin museona. 

Rauman tori muodostuu Rauman vanhasta Raastuvantorista ja siihen liittyvästä kauppatorista. Nuo katokset ovat varmaan käytännölliset sekä pahhteessa että sateessa.

Pyhän Ristin kirkko on rakennettu todennäköisesti 1515 ja 1520 välissä.


Raumakin on saanut oman rakkaudenlukon sillan. Nämä lukot olivat kirkon edustalla olevalla sillalla.


Muutama pihakirppis oli auki ja pitihän niihin tustuttua.


Ei taida olla tarvetta enää säästöpossuille, mutta kyllä noista nousi muistoja mieleen.

Rauman ganal eli suomeksi Rauman kanaali on 1,8 km pitkä kanaali, joka on osa Raumanjokea. Kanaalissa on kesäisin taiteilija Kerttu Holarin teos Kolme sulotarta. Valitettavasti en saanut kunnon kuvaa sulottarista, kun kamerassa oli vain laajakulma mukana.
 
Tässä näyte rauman murteesta. Hieman vei aikaa, ennen kuin tajusin mitä tämä viesti sanoi.

Hauska oli Raumalla käydä. Täytyy joku kerta ottaa enemmän aikaa ja tutustua paremmin kaupunkiin. Oikein hyvää alkanutta viikkoa kaikille ja toivotaan, että sateet tuovat sienet metsiin.