Santorini (osa 4)

Palaan vielä hetkeksi Santorinille kuvakollaasien muodossa. Viikon aikana tallentui liki 800 kuvaa ja videota muistikorteille. Niistä olen nyt pikkuhiljaa yrittänyt karsia kuvia, jotka tallennan valokuvakirjaksi. Osan näistä kuvista on ottanut Armastus, mutta en ole mitenkään eritellyt niitä, vaan ovat sekaisin omien ottamieni kanssa.

Aluksi kooste erilaisista rappusista, joita löytyi todella paljon joka paikasta. Tässä tosin on vain pieni osa rappusista, joita olimme kuvanneet.

                          

                          

                          

                          

Ovia tykkäämme myös molemmat kuvata ja niistä tässä muuttama.

                         

Aasi on Santorinilla luotettava ja turvallinen apulainen siirtyessä paikasta toiseen.

                         

Koiria ja kissoja oli myös paljon. Monet näyttivät nauttivan lämmöstä.

                         

Myös kasveja tulee kuvattua runsaasti. Santorinilla viiniköynnökset kasvavat maata myöten. Tämä kasvatustapa kuulemma suojaa köynnöksiä.

                        

                        

                        

Kirkkoja ja rukoushuoneita oli kaikkialla. Useat pienemmät kirkot olivat yksityisten perheiden omistamia.

                        

                        

Taidetta oli esillä joka puolella.

                        

                        

Parhaat ostospaikat ovat Firassa ja Oiassa. Niistä löytyy myös käsityöläisiä, jotka itse tekevät myymänsä tavarat. Mutta myynnissä on myös made in China tuotteita, valitettavasti. 

                       

                       

Santorini oli todella ihastuttava pikkusaari. Ilmasto syyskuun lopulla oli juuri sopiva, ei liian kuuma mutta aurinko paistoi koko ajan. Paikalliset olivat todella ystävällisiä ja ruoka hyvää. Ruokakuvia ei valitettavasti nyt ollut näissä, koska kirjoitan tätä iPadilla ja jostain syystä en ollut tallentanut ruokakuvia tälle laitteelle. Toivottavasti olette pitäneet "matkasta". 

Oikein hyvää alkanutta marraskuuta kaikille.

Santorini (osa 3); Kamari, Firá, Oía

Hotellimme sijaitsi Kamarissa, joka on saaren loivalla itärannalla sijaitseva noin 600 asukkaan kylä. Kamarissa on pitkä ranta, joka on mustaa laavakivisoraa. Kivissä todella piisasi. Meillä on tapana ottaa aina muistoksi muutama kivi matkoilta. Tällä kertaa vaan oli todella vaikea valita.

Tällä kertaa emme sukeltaneet, mutta snorklasimme pelkästään. Vesi oli kirkasta ja kalojakin näki. Armastus törmäsi jopa pieneen mustekalaan.

Kamarin eteläpuolella sijaitsee Mesa Vuono -vuori, jonka päällä sijatsevat antiikin Thiran rauniot. Vuoren yli kulkee kävelytie Perissan hiekkarannalle.

Santorinin lentokenttä sijaitsee noin 15 minuutin ajomatkan päässä Kamarista, joten rannalla pystyi harrastamaan lentokonebongausta.

Anáfi on Kykladien saariryhmän kaakkoisin saari. Kreikkalaisen mytologian mukaan argonautit nimesivät saaren Anáfiksi, kun Apollon oli nostanut saaren merestä argonauttien pelastukseksi myrskyltä. Aurinko nousi todella kauniisti Anáfin takaa.

 

 

 

Firá on Santorini pääkaupunki ja suurin kaupunki. Nimi Firá on oikeastaan Santorinin pääsaaren nimen Theran toinen muoto. Firássa on asukkaita noin 12 000, mikä on suurin osa Santorinin asukkaista. Firássa on todella paljon korkeuseroja ja todella paljon rappusia. Satamasta kuulemme johtaa 600 rappusta ylös. Ne voi joko kiivetä, kulkea aasin selässä tai gondolihissillä. Kamarista Firán pääsi todella hyvin bussilla. Matka maksoi 1,60€ ja kesti noin 15-20 minuuttia.

Firá mereltä nähtynä. Rappuset kiemurtelevat satamasta ylös.

Oía sijaitsee Santorinin pohjoisosassa ja on saaren toiseksi suurin kaupunki. Oíassa on myös todella paljon korkeuseroja ja näköala yli kalderan on uskomaton. Oía on tunnettu myös auringonlaskuista. Oíaan pääsee bussilla Firásta ja hinta on myös 1,60€.

 

 

 

Pikkasen innostuin nyt kuvien kanssa:D

 

Lähteenä olen käyttänyt wikipediaa.

   

Santorini (osa 2); Nea Kaméni



Emme yleensä Armastuksen kanssa osallistu matkoillamme järjestetyille retkille. Tällä kertaavaan ei kumpikaan ollut innostunut miettimään mihin ja miten pääsisimme tekemään retkiä, joten päätimme osallistua matkatoimiston järjestelemälle retkelle. Kyllä oli rentouttavaa kun joku sanoi, mihin mennä eikä tarvinnut käyttää aivoja ymmärtääkseen mitä opas kertoi.


Matka Nea Kaménille sujui leppoisasti King Thirasia laivalla. Laivaan pääsimme Firan uudesta satamasta, joka on nimeltään Athinios. Matka satamaan oli mielenkiintoinen. Tien kerrottiin olevan saaren levein. Ei kyllä tuntunut siltä kun bussissa istui ja katseli vuoren seinää ihan ikkunan vieressä.

Nykyisin tuntemamme Santorini on saanut muotonsa 1650–1600-luvulla eaa sattuneen tulivuoren purkauksen tuloksena. Aikoinaan Santorini oli pyöreä saari, jonka keskellä oli pieni sisämeri, jonka alla oli suuri magmakammio. Magmakammioin katto petti ja se aiheutti silloisen saaren repeytymisen viideksi eri saareksi, jotka ovat pääsaari Thíra, Thirasía, Néa Kaméni, Palaiá Kaméni sekä Aspronísi. Tulivuoren purkaus muodosti pääsaarelle Thíralle kalderan, jonka reunalle on rakennettu mm. nykyinen pääkaupunki Fira sekä auringonlaskuistaan kuuluisa Oia. Viimeisin tulivuoren purkaus on tapahtunut 1950-luvulla.

Nea Kaménille meneville suositellaan hyviä ja tukevia kenkiä sekä juotavaa mukaan. Suosittelen myös hyvää suojausta auringolta. Saarella ei juuri ole suojaa paahteelta. Pariin kohtaan on rakennettu penkkiä ja varjoja, jos tuntuu siltä, että ei välitäkään kiivetä huipulle. Huipulle kiipeä erään opaskirjan mukaan puolessa tunnissa. Saa kyllä kävellä vauhdilla silloin sanon minä. Eteensä on hyvä katsoa, koska irtokiviä on paljon poluilla. Polku on myös melko jyrkkää ajoittain.

Tältä polku näytti aluksi

Matkalla huipulle

Näkymiä Nea Kaménilla

Meidän oppaamme kertoman mukaan Nea Kaménin pinta muuttaa muotoaan jatkuvasti. Muutamassa kohdassa maasta nousi höyryä sekä rikinhajua. Näkyi saarella yksi puukin.

Tuossa kohdassa polkua, missä on vaaleaa maa-ainesta höyrysi ja haisi rikki

 

 

  

Thirasían-saari

Thirasían eteläkärki näyttää aivan krokotiilin päältä

Kalderanlahti, jossa risteilijät odottavat Firassa ja Oiassa käyviä matkailijoita.

Nea Kaménilla käynnin jälkeen pääsimme uimaan kuumassa, rikinhajuisessa poukamassa. Poukamaan piti uida laivalta. Kertoman mukaan, jos itseensä hieroo poukamassa olevaa rikkipitoista mutaa, niin nuorenee kymmenen vuotta. Jätin tämän mudan hieromisen tekemättä, joten en osaa sanoa, onko tarinalla pohjaa. Jo pelkkä uiminen sai ihon oranssiksi, niin että vaatteetkin olivat oransseja.

Iltapäivällä matkasimme vielä Thirasía-saarelle, jossa nautimme lounasta satamassa olevassa Labros-ravintolassa. Harmittaa, että nälkäisenä en muistanut ottaa annoksista kuvia, mutta Armastuksen syömä grillattu mustekala-varras sekä omani, joka sisälsi grillattua hummeria sekä jättikatkarapuja olivat todella hyviä.

Thirasían satama

Tietolähteenä olen käyttänyt Wikipediaa, Santorini Full Tourist Guide – kirjaa sekä Apollomatkojen opasta, jonka johdolla kävimme retkellä.