sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Pintaa syvemmälle 2

Viime postauksessa lupasin, että tutkimme vielä hieman lisää vedenalaista maailmaa korallikuvien muodossa. Koralliriutoista voit käydä lukemassa lisää täältä. Korallit jakautuvat kovaan ja pehmeään koralliin. Korallit ovat erittäin herkkiä rikkoutumaan ja tuhoutumaan. Jo pieni osuman sukeltajan räpylästä voi rikkoa korallia. Korallit kasvavat vain noin sentin vuodessa, joten sukeltaessa on syytä huolehtia siitä, ettei vahingoita niitä. Korallit ovat oivia turvapaikkoja monille meren pikkueliöille. 

Yleisilme koralleista oli sini-vihreäsävyinen eikä korallit näyttäneet olevan kovin suuria. Myöskään korallien nimeäminen ei ole oikein hanskassa, joten nyt nähtäviin kuviin ei ole liittää nimiä.


Mutta tarkemmin tarkasteltuna näkyi kauniita värejä ja mielenkiintoisia yksityiskohtia.





Tässä on yksityiskohta yllä olevasta korallista. 

Makrokuva aivokorallista.

Cozumelin vesillä oli paljon maljakorallia eri kokoisena, erilaisissa muodostelmissa sekä eri värisenä.

 

 

 


Viuhkakoralliakin näkyi. Viuhkakoralli on kivikorallia.

  Tämä pehmeisiin korallihin kuuluva koralli kasvoi suoraan merenpohjasta.

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, ajoittain oli aika voimakas virtaus, joka näkyy tässä korallissa todella hyvin.

Vuokot olivat todella kauniin värisiä Cozumelilla. Punaisella merellä vuokot ovat usein ruskeita, mutta täällä vaaleita, joilla "lonkeroiden" päät olivat vihreitä kuten tässä tai sinisiä. Erona Punaiselle merelle oli myös vuokkokalojen puute. Jos joku on nähnyt Disneyn elokuvan "Nemoa etsimässä" niin tietää minkä näköinen vuokkokala on. Oranssiraidallinen kala, jota kutsutaan nykyisin nimellä Nemo.



Suurin osa sukellusreissuistamme on suuntautunut Egyptiin Punaiselle merelle ja verrattuna Meksikoon mielestämme siellä korallit ovat värikkäämpiä ja monimuotosiempia, mutta mielenkiintoisen näköisiä korallit olivat myös Cozumelilla. Välillä tuntuu aivan uskomattomalta miten värikäs ja monimuotoinen merenalainen elämä on. 

Käymme vielä tällä Meksikon reisulla tutustumassa Tulumin raunioihin sekä teemme pienen retken Cozumelin ympäri. 

Oikein ihanaa ja aurinkoista alkavaa viikkoa. 

sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Pintaa syvemmälle

Me Armastuksen kanssa olemme mielestämme "sunnuntaisukeltajia". Käymme vain kerran vuodessa sukeltamassa. Silloinkin tärkeitä "vaatimuksia" ovat lämmin vesi sekä hyvä näkyvyys. Myös hyvä sukelluskeskus, jossa on ammattitaitoiset oppaat ovat tärkeitä. Tämä reissumme oli ensimmäinen matkamme Meksikoon ja Cozumelille. Kun päätimme, että lähdemme Cozumelille sukeltamaan, alkoi hyvän sukelluskeskuksen etsiminen netistä. Päädyimme Babieca Dive Centeriin, jota kehuttiin aika monessa paikassa. Kehujen mukaan keskuksella on hyvät oppaat ja sukellusryhmät ovat pieniä myös heillä on käytössään nopeat veneet, joilla pääsee nopeasti sukelluskohteisiin. Lisäksi tämä sukelluskeskus oli El Cid la Ceiba -hotellin yhteydessä. Ja kun hotellikin vaikutti sellaiselta, jossa voisi viettää 12 päivää, joten tuli valittua sekä sukelluskeskus ja hotelli.

Aamusta sukelluskeskus oli vielä ihan hiljainen.

Jukatanin niemimaalta alkava koralliriuttojen muodostelma, joka jatkuu Guatemalaan asti on maailman toiseksi suurin yhtenäinen koralliriutta. suurin on Australian Great Barrier Reef. Cozumelin sukelluskohteita kehutaan usein ja ne löytyvät useista sukellusoppaista "must to dive" -paikkoina.
Valokuvat on otettu useammalla sukelluksella Canon Power Shot G9:llä. johon on kotelo. Valitettavasti vaan kalat ei oikein halua tehdä yhteistyötä ja useammat kuvat on otettu melko kaukaa ja sävy on aika sinen, koska kameran salama ei kanna tarpeeksi. Lisäksi Cozumelilla on melko voimakkaita virtauksia, joka myös aiheutti hankaluuksia kuvaamiseen. Vedessä oli myös runsaasti pieneloitä, joten vesi oli ajoittain aika sameaa. Kaikkien kalojen nimiä emme valitettavasti tiedä edes englanniksi. Seuraavassa postauksessa on sitten kuvia koralleista.









Keisarikalojen sukuun kuuluva
Pieni perhoskala ja pieni meriahven piiloutuivat
Urospuolinen french angelfish (pomacanthus paru)
Naaraspuolinen french angelfish
Tässä kuvassa on velhokala eli kivikala (Synanceia verrucosa)
Great barracuda (Sphyraena barracuda) on yksinäinen matkaaja
Tämä kala kuuluu perhoskalojen heimoon
Tämän sinisen kala kuuluu kirurgikalojen heimoon
Caribbean lobster (Metanephrops binghami)
Karettikilpikonna (Eretmochelys imbricata)
Joukko napsijoita
Lisää napsijoita
Tämäkin kala kuuluu keisarikalojen heimoon
Tämä vihreä mureena (Gymnothorax funebris) ei pitänyt valokuvaamisesta
Myöskään tämä mureena ei pitänyt siitä, että häntä häirittiin
Tämä konnakalojen heimoon kuuluva yksilö pysyi visusti kolossaan
Tällä meriahvenella (Serranidae) oli pituutta metrin verran
Tämä punainen meriahven oli huomattavsti pienempi
Viiksihai pariskunta (Ginglymostomatidae) lepäili korallien suojassa
Remora oli tiukasti kiinni hain selässä
Kerrankin samassa kuvassa veden alla, kiitos sukellusoppaamme

Teimme 12 sukellusta kuuden päivän aikana ja ne olivat todella hyviä sukelluksia. Rymämme oli pieni joka kerta kolmesta seitsemään sukeltajaan sekä opas. Pari sukellusta tehtiin 30 metrissä, muut hiukan yli tai alle 20 metrissä. Vesi oli koko ajan +27-+28 asteista, joten tropiikkipuvulla tarkeni vaikka useimmat sukellukset oli yli tunnin kestäviä. Sukellusten välillä meille tarjottiin hedelmiä sekä leivonnaisia ja vettä. Lisäksi veneessä oli jokaiselle isot pyyhkeet, joihin pystyi kietoutumaan venematkan ajaksi, ettei tullut kylmä. 

Paljon mielenkiintoista tuli nähtyä. Viimeisenä päivänä, jolloin emme enään ottaneet kameraa mukaan, näimme kotkarauskun, jota emme olleet aiemmin nähneet. Oli todella upea ilmestys, kun lipui yläpuolellamme. Virtaukset olivat välillä todella voimakkaita ja viimeisinä päivinä virtaukset muuttivat suuntaa koko ajan. Aivan viimeinen sukellus meni täysin siksakkia tehdessä, jopa meidän opas oli ihmeissään, kun piti muuttaa suuntaa vähän väliä.

Oikein hyvää alkavaa viikkoa!


sunnuntai 9. maaliskuuta 2014

Kohti Cozumelia

Mielenkiintoisen päivän ja todella hyvin nukutun yön jälkeen lähdimme kohti Cozumelia. Cancunista matkustimme linja-autolla Play del Carmeniin. Matka kesti vajaan tunnin ja maksoi meiltä kahdelta noin 150 pesoa eli vajaan kymmenen euroa. Halvemmalla olisi päässyt nk. colectivos-pakettiautolla, mutta matkatavaroidemme määrän huomioiden, ajattelimme, että linja-autossa on mukavampi matkustaa.
Cancunin linja-autoaseman lähtölaiturit

Matka sujui todella hyvin. Maisemat tien varressa olivat hyvin vihreät. Matka Cancunista Play del Carmeniin on noin 60 km ja tie oli melkein kuin viivoittimella vedetty.

Pemex on ainakin Jukatanin niemimaalla ainoa bensa-asemaketju. Niissä saa palvelua, eli itse ei tarvitse tankata ja ikkunat pestään samalla kertaa. Bensa kuulemma maksoi yhden jenkkidollarin verran litralta.


Play del Carmenista pääsee kahdella eri lautalla, UltraMar ja México Waterjets, Cozumelille. Lautat kulkevat molemmat kuusi kertaa vuorokaudessa saarelle ja sieltä takaisin. Matka kestää noin puoli tuntia. Matka maksoi noin 160 pesoa per henkilö eli 10 euroa. Mielenkiintoista oli, että minun matkalaukkuni siirrettiin lauttaan henkilökunnan toimesta, mutta Armastuksen piti siirtää laukku, jossa oli meidän sukellusvarusteet, itse lauttaan. Kun tulimme Cozumelille, niin "minun" laukku meni tullin läpi, jossa huumekoira haisteli kaikkien laukut, mutta edelleenkin Armastuksen piti siirtää itse laukku, eikä kukaan ollut siitä kiinnostunut.




Cozumelin pääkaupunki San Miguel
Cozumel on mayakieltä ja tarkoitta pääskyjen saari. Tämä taideteos ottaa vastaan matkaajat, jotka saapuvat Cozumelille.




 Meillä oli varattu huone hotelli El Cid La Ceibasta, joka oli noin kolmen kilometrin päässä keskustasta.





Taksikyyti keskustan ja hotellin välillä maksoi 80 pesoa eli noin viisi euroa.
Hotelli oli kolmen tähden hotelli. Todella rauhallinen, siisti ja ihana henkilökunta. Vierailijat olivat lähinnä amerikkalaisia ja kanadalaisia ja ikä lähempänä keski-ikää.
 
Hotellissa on kaksi rakennusta, korkeampi "torni" ja matalampi osa, jossa meidän huone oli.

Näkymät parvekkeelta olivat mielestämme hyvät.
 

Uima-allas ei ollut mitenkään iso, mutta siinä sai uida illalla kymmeneen asti ja silloin sai uida ihan rauhassa.

 
Hotellin ravintola.
 


Seuraavassa postauksessa siirrytään sitten veden alle ihmettelemään kaloja ja muita "otuksia".
 
Oikein hyvää ja aurinkoista viikkoa kaikille!