maanantai 28. huhtikuuta 2014

Haastettu: 11 asiaa

Katinka, blogista Haaveena hyvä kuva laittoi haasteen.

Haasteen sisältö on seuraava:
1. Haastettu kertoo 11 asiaa itsestään.
2. Haastettu vastaa haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastettu keksii 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Haastettu valitsee 11 bloggaajaa, joilla on alle 200 lukijaa
5. Haastettu kertoo kenet on haastanut.

Haasteen tarkoituksena on löytää uusia blogeja ja tuoda esiin alle 200 lukijan blogeja.

11 asiaa minusta:
1. Olen syntyperältäni savolainen.
2. Olen kokki/merimiehen vaimo.
3. Rakastan matkustamista.
Fuerteventuralla lokakuussa 2012
4. Olen mielestäni sosiaalinen ja työssäni olen tekemisissä ihmisten kanssa, mutta nautin myös siitä, että voin olla yksin.
5. Olen "harrastanut" valokuvaamista lähes 30 vuotta. En vaan ole koskaan ehtinyt osallistua millekään kurssille.

6. Olen aikoinaan maalannut posliinia yli kymmenen vuotta, mutta kun muutimme nykyiseen kotiimme, niin en koskaan ehtinyt ilmoittautua kurssille, joten se on jäänyt. Toivottavasti joskus pääsen palaamaan sen pariin.
7. Vesi on minulle tärkeä elementti, rakastan sukeltamista. Meillä on kaksikkokanootti, jolla melomme mökkivesiemme maisemissa.


8. Rakastan sushia, voisin melkein elää pelkästään sillä.

9. Pidän käsitöiden tekemisestä. Lienee verenperintöä, isoäitini teki aikoinaan paljon käsitöitä, samoin äitini. Tällä hetkellä virkkaaminen on ykköskäsityö.
10. Vaikka pidänkin matkustamisesta, niin mielestäni mikään ei voita lomaa kesämökillä, paitsi jos sataa koko ajan :).
11. Olen ikuinen opiskelija. En vieläkään tiedä mikä minusta "isona" tulee. Minulla on toisen asteen perustutkinto, opistoasteen tutkinto ja kandinpaperit. Nyt pitäisi puristaa gradu, mutta ei se ole niin helppoa työn ohella.

Tässä on Katinkan esittämät kysymykset.
1. Mitä bloggaaminen on antanut sinulle?
Olen oppinut paljon uutta ja löytänyt monta mielenkiintoista blogia, joista olen oppinut             mielenkiintoisia asioita.
2. Mikä innoitti aloittamaan blogin pitämisen?
Koska itse olen löytänyt blogeista mielenkiintoisia matkakuvauksia, niin ajattelin, että ehkä joku saa vinkkejä minun jutuista ja valokuvista.

3. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?
Patricia Cornwellin kirjan "Paljaat luut"
4. Minkä taidon haluaisit oppia?
Haluaisin osata puhua espanjaa ja italiaa.
5. Kumman valitset mieluummin: musta vai valkoinen?
Valkoinen.
Alli ja Juhokustaa mökkirannassa vuonna 2009
6. Auringon lasku vai nousu?
Olen iltaihminen, joten auringonlasku
Matkall Wadi Gemal Parkiin marraskuussa 2011

7. Oletko luonto vai kaupunki ihminen?
Sekä että, viihdyn sekä luonnossa että kaupungissa. Varsinkin vanhat kaupungit, joilla on kiehtova historia, ovat mieleeni.

8. Mikä tai kuka saa sinut iloiseksi?
Monikin asia: rakas puolisoni, ystävät, mielenkiintoiset blogit ja se kun huomaa, että aina voi oppia uutta.
9. Jos voittaisit lotossa 100.000 euroa,mitä tekisit rahoilla?
Ehkä vaihtaisimme asuntoa. Keittiö voisi olla hieman isompi kuin nykyisin ja kodinhoitotila puuttuu nykyisestä asunnosta kokonaan.
10. Mikä eläin haluaisit olla?
Elefantti; onnenelefantti.
11. Mikä on mieleisesi vuodenaika ja miksi?
Kevät, nautin siitä, kun joka päivä puutarhassa on jotain uutta näkösällä. Pidän myös syksystä, koska olen syntynyt syksyllä.


Kysymykset seuraaville haastetuille.
1. Mikä sai sinut bloggaamaan?
2. Mikä tai mitkä aihepiirit sinua kiinnostavat blogeissa?
3. Mikä on lempiruokasi?
4. Mikä ruoka ei epäonnistu sinulta koskaan?
5. Kahvi vai tee?
6. Dekkari vai omaelämänkerta?
7. Mistä haaveilet?
8. Ooppera vai lavatanssit?
9. Mitä pelkäät eniten?
10. Mikä tekee sinut onnelliseksi?
11. Laulatko kuorossa, karaokessa vai suihkussa?

Seuraavaksi haastan:

Black Rose
Kaikki tiet vievät Roomaan
Hetkiä Huoustonissa ja muilla mailla
Tuulian tarinoita
Famu falsetissa
Stadin Friidu
Ritvan elämää
HOUSE&koti
Edustusrouvan päiväkirja
Liiolii
Fifin fiinit fiilikset

sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Saarta ympäri


Yhden päivän käytimme tutustumalla Cozumelilla olevaan Mayakylän raunioihin ja Punta Surin luonnonsuojelualueeseen. Reissun ostimme hotelliltamme. Ryhmämme koostui kahdesta yhdysvaltalaisesta pariskunnasta, oppaasta sekä Armastuksesta ja minusta. Eli varsin pienellä porukalla olimme liikkeellä. Ajoimme Jeepeillä, ensin oppaamme, sitten me ja kolmannessa Jeepissä olivat yhdysvaltalaiset.
Keskimmäinen Jeep oli meidän kulkuneuvo

Aivan ensin kävimme myymälässä, jossa esiteltiin tequilan tekoa. Cozumelilla ei valmisteta tequilaa, mutta myymälän takapihalle oli rakennettu näyttely. Sen verran opimme, että paras tequila tehdään sinisestä agaavesta, eikä siihen lisätä sokeria, koska sininen agaave on itsessään tarpeeksi makeaa. Laadukkaasta tequilasta ei kuulemma tule humalaan eikä pää kipeäksi. Tequila pullo pitää aina ennen ostamista kääntää alapäin ja ravistaa. Jos juomaan tulee kuplia, niin silloin tequilaan on lisätty sokeria eikä se ole laadukasta. Valitettavasti minulla ei ole kuvia ko. paikasta.

Tequila esittelyn jälkeen ajoimme San Gervasion raunioille. Cozumelilla on kaksi Mayakylän rauniota, joista San Gervasion alue on isompi. San Gervasio sijaitsee melkein keskellä saaren pohjoisosaa ja El Cedral taas saaren eteläosassa. 


San Gervasio rakennettiin alunperin Ixchel nimisen jumalattaren kunniaksi ja se on ollut mayakulttuurissa eräänlainen pyhiinvaelluskohde. Ixchel oli äitiyden, raskauden ja synnytyksen jumalatar. Cozumelilla on ollut asutusta ilmeisesti ajanlaskumme alusta alkaen. Mayat muuttivat saarelle noin 300-luvulta alkaen. Kun espanjalaiset valloittajat saapuivat Cozumelille, on asukkaita arveltu oleen noin 20000. Valitettavasti valloittajien toimet sekä mukanaan tuomat sairaudet saivat Mayat katoamaan Cozumelilta. Cozumel oli asumaton lähes 300 vuotta. 1800-luvun alussa saarelle muutti jälleen Maya-intiaaneja ja espanjalaisia. 

Tämän kaaren alta kuljettiin San Gervasioon. Tie johtaa saaren rannikolle ja on noin seitsemän kilometriä pitkä.

Valitettavasti kun San Gegervasion kylä löydettiin, niin alue oli runsaan kasvuston peitossa ja alueen raivaamiseen käytettiin dynamiittiä. Osa raunioista on koottu sittemmin uudelleen, joten ne eivät ole aivan alkuperäsiä. Tässä on asunnon sisäänkäynti. Oikealla olevat käden jäljet ovat alkuperäiset. Niiden tarkoitus on ollut ilmeisesti siunata tai tuoda hyvää onnea taloon.



San Gervasion alueelle ei pääse ilman paikallista opasta. Oppaamme oli todella hyvä ja osasi kertoa todella hyvin Maya-kulttuurista. Cozumelilla ei harrastettu ihmisuhreja kuten mantereella, saarella uhrattiin lähinnä eläimiä sekä ruokaa jumalille. 

Jumalille uhrautuminen on ollut Mayakulttuurissa kunnia-asia. Papit päättivät minkälaisen uhrin jumalat halusivat ja sen jälkeen järjestettiin kilpailu siitä kuka pääsisi uhriksi. Kuulostaa näin länsimaalaisesta hieman oudolta, mutta koska uhraamalla itsensä, pystyi kohottamaan perheen sosiaalista statusta, niin uhriksi pääseminen oli iso asia. Ja koska Mayat uskoivat jälleensyntymiseen, niin ajateltiin, että uhrautumisen jälkeen pääsee palaamaan takaisin.
Tämä on ollut aikoinaan alttarialuetta
San Gervasion jälkeen ajoimme saaren itärannikolle, jossa pysähdyimme pieneksi hetkeksi Coconut Bar'iin, joka oli todella mielenkiintoinen paikka. Baarin katto oli peitetty t-paidoilla.
Näkymät baarilta saaren itärannikolle olivat huimat. Itärannikolla ei ole kuin muutama pieni hotelli, koska rannat ovat hyvin kivikkoiset ja Atlantin aallokko on hyvin voimakas.


Baaritiskillä meitä oli vastassa tämä herra. Mitään hän ei kyllä sanonut, mutta katseli meitä hyvinkin arvioivasti.
Punta Sur on saaren eteläosassa sijaitseva luonnonpuisto, jossa voi tarkkailla krokotiilejä, lintuja ja snorklata sekä meloa.

Tie Punta Surissa oli todella huonossa kunnossa. Tie oli täynnä kuoppia ja irto kiviä, joita täytyi väistellä.



Mutta maisemat olivat todella hienot.

Merikilpikonnat pesivät myös Punta Surissa

Tämä yksi melko iso krokotiili lepäili turistien ihmeteltävänä.

Luonnonsuojelualueella on laaja makean veden alue, jolla pesii ja elää runsas lintujen populaatio.




Tämä rakennelma on ollut myrskyvaroitin. Kun hurrikaani on saapunut Atlantilta, niin tuuli on saanut aikaan rakennelmassa kovan äänen, joka on kuulunut kauas ja antanut aikaa mennä turvaan myrskyltä.

Celarainin majakka on yksi Cozumelin toimivista majakoista ja sijaitsee Punta Surin alueella. Majakan yhteydessä on pieni merenkäynnille omistettu museo ja 127 rappusen jälkeen hienot näköalat Cozumelin eteläosiin.





Tämä oli nyt viimeinen postaus matkastamme. Toivottavasti olette viihtyneet matkassa. Voin lämpimästi suositella Meksikoa ja Cozumelia lomareissun kohteeksi. 

Hyvää alkavaa viikkoa kaikille.

sunnuntai 6. huhtikuuta 2014

Tulum

Yhtenä sukellusten välipäivänä kävimme katselemassa raunioita Tulumissa. Tulum on noin 60 km päässä Play del Carmenista. Tulum pieni kylä, jossa kiinnostavaa on mayainkojen rakennusten rauniot. Menimme Tulumiin linja-autolla, joka maksoi noin 70 pesoa henkilö. Takaisin tulimme colectivos-pakulla, jolloin hinta oli 40 pesoa henkilö. Play del Carmenissa taksikuskit tarjoutuivat viemään 10 dollarilla Tulumiin. Takaisin tulo taksilla olisi maksanut  550 pesoa eli noin 55 dollaria. Tulumiin tehdään myös opastettuja retkiä Play del Carmenista tai oppaan voi palkata myös Tulumista. 

Bussit ja taksit jättävät matkustajat noin kilometrin päähän itse raunioista. Matkan voi tehdä myös "traktorijunalla". 


Molemmin puolin tietä koko matkan raunioille oli pieniä ravintoloita ja matkamuistomyymälöitä. 


Pääsymaksu Tulumin raunioille oli 59 pesoa henkilöltä. Meillä meni kierrellessä reilu pari tuntia.
Ennen kuin pääsimme itse raunioiden luokse tapasimme tämän pesukarhun ruokailemassa.

Tämä iguaani näytti toivottavan meidät tervetulleeksi Tulumin rauniokaupunkiin. 

Tulum tarkoittaa muuria. Tulumin alkuperäinen nimi on ollut Zamá, joka tarkoittaa nousevaa aurinkoa. Tulum on todennäköisesti rakennettu 900-luvulla ja se autioitui joskus 1500-luvulla kun espanjalaiset valloittajat saapuivat Meksikoon. Aikoinaan Tulumissa oli noin 1000-1600 asukasta, joten ei mitenkään iso kaupunki. Tulum "löydettiin" uudelleen 1840 -luvulla. Tulumista voit käydä lukemassa lisää täältä, sivulla on myös kartta raunioista. Tulum on rakennettu aivan merenrannalle törmälle, niin että näkymät Karibian merelle ovat todella kauniit.
Tuulen temppeli
Näköala Tuulen Temppelin luota

House of Cenote, joka on jonkilainen kaivon suojaksi rakennettu taloa

Yleisnäkymä Tulumin raunioille
Castillo eli Linna on suurin rakennus Tulumissa. Sekin on aivan meren äärellä.  

Voiko rannalla olla hienompia näkymiä?


House of Halach Uinic on ollut kuninkaan asunto.


House of Columns lienee saanut nimensä runsaasta pylväistöstä. Se on toiseksi suurin rakennus Tulumissa.



Yksityiskohta Fresko temppelin seinästä. Vaikka nykyisin kaikki rauniot ovat harmaan kiven värisiä, niin kun Tulum on ollut asuttu, niin taloissa on ollut värikkäät seinät. Joissain kohdissa on vielä pieniä maalijäänteitä, mutta maalit ovat hävinneet vuosisatojen saatossa.

Tänä päivänä Tulumissa asustaa runsaasti iguaaneja, joita näkyi kaikkialla ja kovin olivat tottuneita kuvaaviin turisteihin. Kulkivat missä tahtoivat ja turisti sai väistyä, jos sattui kävelyreittit risteävän. Lisäksi yksi ranta oli rauhoitettu kilpikonnien pesimäpaikaksi.

 

Kasvillisuus oli todella mielenkiintoisen näköistä Tulumissa. 






 
Päivä Tulumissa oli todella mielenkiintoinen ja kuuma. Aurinko paistoi täydeltä terältä. Tulumiin kannattaa mennä mahdollisimman ajoissa. Kun olimme tulossa pois, niin meitä vastaan tuli todella monta isoa turistiporukkaa. Lisäksi kannattaa ottaa juomavettä mukaan, koska raunioilla ei ole mitään paikka, josta voisi ostaa juomaa. Viimeisin paikka ostaa juotavaa on sisäänpääsyn vieressä oleva kauppa, josta voi ostaa myös opaskirjoja, joista minäkin ongin tiedot näistä rakennuksista. Myytävänä on myös matkamuistoja. Myös uimapuku kannattaa pakata mukaan, jotta voi pulahtaa halutessa uimaan meressä. 

Oikein hyvää alkavaa viikkoa kaikille.